tiistai 26. marraskuuta 2013

Kuplasukat


Kävelin tänään yliopistolle kirpakan pikkupakkasen nipistellessä poskia ja mietin, että tällä viikolla alkaa joulukuu. Syksy on vilahtanut ohi jotenkin hurjan nopeasti! Tämän sukkaprojektin osalta joulukuun lähestyminen tarkoittaa sitä, että pian ensimmäiset sukat lähtevät Venäjän rajaa kohti. Tänne Suomeen on joulukuun alussa tulossa joukko venäläisiä, joilla on kotonaan yhteyksiä paikallisiin lastenkoteihin. Tämä venäläisporukka puolestaan tuntee täällä Suomessa asuvan pariskunnan, jonka taas Eevis tuntee. Mahdollisimman monimutkaisesti selitetty, mutta ensimmäiset sukat joka tapauksessa matkaavat tuttujen tuttujen mukana lastenkotilapsille joulukuun alussa.

Mikäli et ehdi tehdä omia sukkiasi valmiiksi vielä joulukuun alkuun, niin aiomme toimittaa toisen erän vielä joko tämän vuoden lopussa tai sitten ensi vuoden alkupuolella. Suunnitelman tarkat yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta perille venäläisten lasten jalkoihin aiomme kaikki sukat kuitenkin toimittaa.

Omassa neulomisessa olen tällä hetkellä innostunut kuplista. Eräs ystäväni vinkkasi ohjeen ja vähän aikaan googletettuani huomasin, että kuplat taitavat olla tämän syksyn hitti. Minut erottaa aidosta käsityöihmisestä varmasti se, että olen aidosti pihalla mistään oikeasta käsityökeskustelusta..


Jonkun kerran jouduin myös kokeilemaan tuota kuplien purkamiskohtaa, mikä tuossa ohjeessa kuulostaa hyvin simppeliltä. Oma ohjeita idiooteille-versioni menisi näin:
Pura neljä kerrosta. Nosta pohjavärin silmukka puikolle ja vedä neulottava lanka purettujen kerrosten lankojen takaa pohjavärin silmukan luo ja neulo ikään kuin oikea silmukka. Mutta ainakin jonkinlaisia laikkuja niistä omista kuplistani tuli!


maanantai 25. marraskuuta 2013

Esittelyssä Helena



 Huomasin juuri, miten junamatkalla on (nukkumisen lisäksi) mukavaa neuloa. Kuten aikaisemmin kerroin, sohvalla tulee tartuttua enemmin kirjaan kuin neuleeseen, mutta aamujunassa voi neuloa silmät sikkurallakin...

Miksi neulot?

Niin, miksi? Koska neulominen on niin hyödyllinen ja muumimammamainen harrastus. Neulominen myös vaikuttaa rauhalliselta ja seesteiseltä puuhalta.

Säännöllisin väliajoin  innostus roihahtaa ja alan unelmoida itse neulotuista lämpöisistä, hyödyllisistä ja kauniista sukista, kaulahuiveista ja pipoista itselle tai lahjoina muille. Mutta...oma neulomiseni ei ole ollut kovinkaan rauhallista, vaan sisältänyt hikeä,verta ja kyyneleitä...ja turhautumista.

Lähisuvustamme uupuu ahkeria neulojia. Äitini ja mummini ovat ihmislajiketta, jotka kyllä osaavat, mutta eivät välitä neulomisesta. Mummi tykkää enemmän kokkaamisesta ja äiti valokuvaamisesta. Omistamani villasukat ovat isotätini (viime vuosikymmenen puolella)  ja ystävieni neulomia. Ehkä salaa toivon, että minusta tulisi suvun  "the neuloja". Siitä tittelistä kun ei ole kilpailua...

Mikä syksyssä on parasta?

Syksyssä on parasta, kun kuu ja tähdet näkyvät taas. Syksyn värit. Syksyn tuoksu.

Jos olisit neulottu tuote, mikä olisit ja miksi?

Tuntuu, että olen vielä lankakerä tai jokin keskeneräinen neulos. Saas nähdä, tuleeko siitä sukka, kaulaliina vai villapaita. Varmaa on, että lämmin ja värikäs :)

Mistä haaveilet?

Nyt valmistuminen alkaa olla aivan nurkan takana ja haaveet siitä toteutua. Alan pikku hiljaa haaveilla yhä enemmän valmistumisen jälkeisestä elämästä: töistä, matkoista ja muista uusista jutuista.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Paljon sukkia on saapunut

Kuvailin tuossa (vihdoin ja viimein, suurin osa näistä on jo sen yli viikon lepäillyt meillä) isomman kasan sukkia, itseasiassa näin ison:

 

Ja vähän tarkemmin:



 
Sukkapareja tässä paketissa oli yli 30, kiitos taas kaikille!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

VV-iltama

Järjestimme syksyn toisen VV-tapaamisen. Ohjelmassa oli herkuttelua (vohvelit, piparit ja glögi) ja tietenkin NEULOMISTA.


Mukana oli jälleen kerran ihania naisia :) Kuvasato jäi vähän vähäiseksi ja kuvien laatu ei tee oikeutta neulojille, mutta ehkä näistä silti välittyy tunnelmaa.


 



"Minun ystäväni on kuin villasukka,joka talvella lämmittää. ja minun ystäväni on kuin niityn kukka joka saa minut hymyilemään..."








Villasukkia on neulottu syksyn aikana oikein antaumuksella!  On hienoa, miten mukana on niin konkareita kuin vasta-alkajia. M toi mukanaan iltaan kassillisen neulomiaan sukkia -mikä tehopakkaus! Itse olin taas hyvin ylpeä yhdestä valmiista sukkaparistani -wuhuu!

Sukkien neulomisessa voi haastaa itseään taitotasonsa mukaan. Osa on haastanut itseään ja kokeillut erilaisia neulemalleja ja osa  puolestaan on nauttinut siitä, miten perussukkaa on voinut neuloa muun tekemisen ohessa.

Olen välillä ihmetellyt, miten paljon yhdet villasukat voivat viestittää. Ne pitävät jalat lämpöisinä, mutta lämmittävät myös sydäntä. Sain itse lahjaksi villasukat ystävältäni, jonka koiraa ja kissaa olin vahtimassa.  Ne ilahduttivat kovasti! Uskon, että lastenkotilapset tulevat myös ilahtumaan sukistamme.


Neulomisen iloa itse kullekin!
-Helena

perjantai 15. marraskuuta 2013

Kantapääkammoisille

 
Haluaisitko neuloa villasukkia, mutta pelkäät jo etukäteen kantapäätä? Oletko kokeillut ja katkerasti epäonnistunut? Eivätkö aikasi, energiasi ja jaksamisesi riitä kantapääohjeiden etsintään?
Ei hätää! Blogin tuottajatiimimme (minä) on testannut kantapäättömiä villasukkia ja juuri valmistuneiden testitulosten jälkeen voimme vakuuttaa, että villasukat voi tehdä ilman kantapäätä!


Eli kokeilin siis villasukkaohjetta, jossa sukkaan ei tehdä erillistä kantapäätä vaan se neulotaan yhtenä putkena. Sukka on kai viralliselta nimeltään kierresukka ja netistä niihin löytyy hieman erilaisia ohjeita. Nämä violetit tein neulomalla kaksi oikein, kaksi nurin aina kolme kerrosta kerrallaan. Kolmen kerroksen jälkeen kuviota "siirretään" yksi silmukka vasemmalle eli ensimmäinen puikko aloitetaankin yhdellä nurjalla. Sitten sitä tehdään taas kolme kerrosta, minkä jälkeen eka puikko alkaa kahdella nurjalla.

Parempi ohje kuvien kanssa löytyy mm.täältä.
 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Sukkaluku kasvaa taas

 
Kävin Etelä-Pohjanmaalla kääntymässä, enkä ehtinyt kuvata neljää saatua paria enää ennen reissua, mutta nyt tämä hoituu kivasti näin vielä uudempien tulokkaiden kanssa.
 
Tässä siis uusimmat 13 paria:
 


Ihanaa. Olen todella kiitollinen tästä. Toisaalta huhut kertovat, että vielä on ihan kivasti tulossa sukkapareja, joten eiköhän näillä jokunen Venäjän lastenkotilapsien jaloista lämmitetä! :)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Armollista hämärää


Tänään minua väsyttää. 
Aamulla raahauduin yhdeksäksi sateen läpi yliopistolle todella mielenkiintoiselle luennolle, jonka kuitenkin oikeastaan istuin silmät kiinni läpi. Viime viikko oli hurjan kiireistä ja täynnä kaikenlaisia dead lineja ja nyt seuraavana maanantaina todella tuntuu siltä. Onneksi tänään tuon luennon jälkeen oli tavallisempi "opiskelupäivä" yliopistolla eli lounasta hyvässä seurassa ;)


Lisäksi jollain hullulla tavalla nautin tästä säästä ja lumettomasta marraskuusta. Tiedän, että äitini lisäksi meitä ei varmasti ole kovinkaan monta vaan pikemminkin tähän aikaan vuotta kuuluisi jo haaveilla ensilumesta.
Minä kuitenkin nautin tästä turvallisen pehmeästä ja armollisesta pimeydestä. Koska ulkona on hämärää, pysähtynyttä ja vähän ankeaakin, niin saa itsekin vain olla, neuloa sukkia ja syödä suklaata. On ihana nauttia kaupungin valoista ja hävitä iltojen pimeyteen. Joten ehkä seuraavaksi voisinkin vaihtaa jalkaan villasukkien sijasta lenkkarit, käydä tunnelmoimassa lenkkipolkujen hämärää ja mennä ajoissa nukkumaan.



lauantai 2. marraskuuta 2013

Ja taas lisää sukkia!


Anna toimitti minulle viime viikolla satsin sukkia, kahdeksat kappaleet yhteensä. Luku on siis kasvanut nyt 34!

 
Anteeksi kuvan laatu, piti keretä ottamaan kuvat ennen lähtöä viikoksi Etelä-Pohjanmaalle, ja ensimmäinen kuvauslaite, joka sattui käteen, oli tabletti. Siitä tulikin mieleeni, että jos joku haluaa toimittaa sukkia Seinäjoen seudulta, sijaitsen sielä seuraavat arkipäivät. Yhteyttä voi ottaa esim. Sähköpostiin, joka löytyy tuolta Miten osallistun? -linkin takaa.

Iso kiitos näistäkin sukista!