keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Aikatauluja!


 Niin, tällä hetkellä on jotain tiedossa! Olettaen, että tämä tieto pitää paikkansa ja mikään ei muutu - tekemisissä ollaan kuitenkin Venäjän kanssa, perinteisesti kaikki ei aina ole ihan niinkuin on sanottu ja sillain. Tällä kertaa on kuitenkin todella vahva syy uskoa, että tämä tieto pitää paikkansa.

Eli:

Ensimmäinen (1.) dedis villasukkien toimittamiselle on marraskuun viimeinen päivä. Nämä sukat ehtivät varmuudella ensimmäiseen satsiin, jonka sijoituspaikka on suhteellisen varma.

Toinen dedis taas on vielä hämärän peitossa, samoin lopullinen kohde. Pöydällä on ollut Viipuria ja Maria, mutta tällä hetkellä ilmassa leijailee kysymysmerkki, joka paljastaa ainoastaan sen, että sukat lähtevät Venäjälle. Tästä lisää taas, kun infottavaa on.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Seitsemät sukat ja kiitollisuutta



Pakkasin tänä aamuna yliopistolaukkuuni seitsemän paria villasukkia vietäväksi Eevikselle. Yhdet sukat olivat minun neulomani, mutta muut kuusi olivat tulleet ystäväni äidiltä. Ja voi miten kauniita ne olivatkaan! Jotenkin neulomisessakin toisten käsiala, värivalinnat ja kärkikavennukset näyttävät aina paremmilta kuin ne omat.

Erityisen kauan sukkapinosta katselin noita kuvan harmaavalkoisia kaikista isoimpia sukkia, jotka jotenkin herättivät minussa paljon lämpimiä tunteita. Sukat ovat varmaan kokoa 44 ja mietin mielessäni jotain pituutta venähtänyttä teinipoikaa, jonka jalat kasvavat vuodessa kaksi villasukkanumeroa. Nuoruus ja kasvaminen on herkkä, epävarma ja haastava elämänvaihe, mikä tekeekin siitä jotenkin niin kaunista.


Ja jotenkin hienoa oli myös saada käsiini jonkun toisen neulomia sukkia. Valmiit sukat kannattaa jatkossakin antaa pääsääntöisesti suoraan Eevikselle, jonka kotona tosiaan sijaitsee se Ikea-kassi, jonne kaikki neulotut sukat päätyvät odottamaan jalkohin päätymistä. Mutta oli hienoa saada vastaanottaa edes tämä yksi sukkalahjoitus ja konkreettisesti tajuta, että joku muukin itseni lisäksi on innostunut tästä projektista ja oikeasti neulonut sukkia. En mitenkään kuvittele, että tämä Villasukat Venäjälle on maailmanhistorian merkittävimpiä humanitaarisia projekteja, mutta kasvamisen lisäksi minusta on kaunista nähdä ihmisissä halu tehdä hyvää. Ja tänä aamuna se pilkisti esiin noista kuudesta villasukkaparista.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Esittelyssä Pirita


Kuka olet ja mitä teet elämässäsi?
Olen virkkaukseen ja neulontaan aikoinani hurahtanut maisterivaiheessa oleva informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opiskelija. Tähtäimessä on kirjastotädin pätevyys. Olen satunnaisesti kirjatoukka, kesällä retkipyöräilijä, aloitteleva bloggaaja, matkustelija (tai vähintäänkin matkustamisesta haaveileva), eestikeele rääkija ym. Tällä hetkellä tasapainoilen opiskelujen ja harrasuten kanssa.

Miksi neulot?
Käsityöinnostukseni olen saanut mummuiltani. Toiselta mummulta sain aikoinaan kassillisen vaatteita lempinukelleni. Mummu kun oli nuorempana töissä ompelimossa. Toinen mummu taas huovutti aikoinaan hattuja ja hänen kodissaan on edelleen päiväpeitot (2mx2m) virkattu ohuesta langasta. Niitä tuli nuorempana ihasteltua. Mummo opetti joskus ala-asteiässä virkkaamaan kauniita kämmenen kokoisia pitsitilkkuja, joista tuli nukeille minipöytäliinoja. Siitä se käsityöharrastus sitten lähti.

Neulominen on rentouttavaa puuhaa, jota voi tehdä samaan aikaan esim. elokuvaa katsoessa tai luentoa seuratessa. Innnosten helposti kehittelemään omia mallejani, mutta käsityöt tuppaavat välillä jäämään kesken.

Mikä syksyssä on parasta?
Auringonpaiste ja hiljaa vaihtuvat lehtien värit, jotka voivat näyttää joka päivä hiukan erilaisilta. Villasukkien, tumppujen ym. neulomisseen inspiroiva kirpeä ilma, lämpimät Take Away mukit, facebook kaverien ruskakuvista täyttyvät aikajanat, keltainen lehtisade. Eli toisinsanoen pidän alkusyksystä, siitä vaiheesta, joka näyttää mennen jo ohi.

Jos olisit neulottu tuote, mikä olisit ja miksi?
Olisin poncho, lämmin ja käytännöllinen, ehkä hieman haaveellisissa väreissä.

Mistä haaveilet?
Valmistumisesta, työpaikasta, matkustelusta ja suuresta pinosta villasukkia :)

lauantai 26. lokakuuta 2013

Virkaten luominen


Ärsyttääkö sinuakin silmukoiden luomisesta jäävä ylimääräinen pitkä langanpätkä? Pelkäätkö koko ajan, että lanka loppuu kesken, kun luot silmukoita? Ei hätää! Tähänkin on ratkaisu!

Joo, tosiaan, tämän mainos-TV -aloituksen jälkeen, kävin kotopuolessa tässä, ja äitiltä oppii kaikensorttista uutta. Tällä kertaa uuden oppiminen liittyy virkkuukoukun ja neulomisen aloituksen ja lopetuksen yhteensaattamiseen. Kerronpa hieman tuosta ensimmäisestä.

Eli siis, silmukoita luodaan virkkuukoukun avulla. Olen tässä yhteen isompaan neuleeseen sitä testannut, ja luominen on melkein nopeampaa (ei oikeasti) ja vaivattomampaa (tavallaan). Reunasta tulee myös hitusen erilainen; jos ei muuta, niin joustoa löytyy hieman enemmän. Tässä vertailukuvat:


"Perinteisesti" luotu sukka
Virkkaamalla luotu sukka

Äiti selitti kyllä minulle, kuinka tuo tehdään, mutta lauantaina ei kiinnostanut opetella tekniikkaa, nyt sitten kun tuota isompaa työtä aloittelin, totesin, että hei, äiti olikin fiksu. Googleen hakusanat, ja tuloksena tuli tämä sivu *Klik*. Sieltä löytyy hyvät, kuvalliset ohjeet. Ainakin itse tajusin noilla, heti kun otin välineet käteen ja kokeilin.

torstai 24. lokakuuta 2013

Valepalmikkoja ja matkasuunnitelmia


Tämän viikon ehdoton neulomissuosikkini ovat olleet valepalmikot. Pidän kovasti kaikista ihanista palmikkokuvioisista sukista, mutta itse neulojana olen tavattoman laiska palmikoiden tekijä, sillä pelkkä apupuikkojen ajatteleminenkin on jo jotenkin raskasta. Mutta onneksi on keksitty valepalmikot, tuo meidän kuvioita rakastavien, mutta laiskojen ihmisten ratkaisu! Tällä hetkellä neulomiini sukkiin otin valepalmikko-ohjeet tästä blogista.

Ohjeet olivat helpot ja valepalmikko kaunista, vaikkakin yksi häiritsevä kohta sukkaan sisältyi. Kun palmikkokuviota jatkaa jalkaterän päälle ykkös- ja nelospuikoilla, tulee sukan sivuista erilaiset. Ykköspuikon reunassa kun viimeisinä ovat kaksi nurjaa silmukkaa, mutta nelospuikon alussa (eli siellä sukan toisessa laidassa siis) kuvio taas alkaa valepalmikolla. Kokeneempi neuloja olisi varmaan osannut ajatella tämän etukäteen, mutta erityisesti neulomisessa olen niin "tee ensin, ajattele sitten"-ihminen..


Neulomisen lisäksi olen ollut innoissani myös matkasuunnitelmista Venäjälle. Osa sukista lähtee tosiaan jossain vaiheessa marraskuuta Eeviksen ystävien mukana orpolapsille Muromiin, joka on kaupunki jossain Moskovasta itään. Eevis on avannut tätä hieman aikaisemmassa postauksessaan.

Koska sukkia on toivottavasti tulossa vielä paljon lisää marras- ja joulukuussakin, niin olemme myös itse suunnitelleet lähtevämme käymään Venäjällä vuodenvaihteen tienoilla. Tällä hetkellä reissuun on tästä blogikirjoittajien nelikosta lähdössä täydellä varmuudella Eevis ja minä, ja näyttää siltä, että meidänkin matkamme suuntautuisi Moskovasta jonnekin itäänpäin. Inhottavaa olla näin salaperäinen ja hokea samaa "tästä lisää myöhemmin"-lauselmaa, mutta haluamme löytää neulomillenne villasukille hyvän kohteen ja muutama juttu on vielä varmistumatta. Eli siis tästä siis lisää myöhemmin!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Sukkien määrä on tuplaantunut!


Käytiin tuossa miehen kanssa pyörähtämässä kotikonnuilla, ja äiti lykkäsi mukaan pussillisen sukkia, yhteensä 14 paria. Kohta täällä alkaa mietintä, minne sitä laittaisi nuo sukat talteen; meidän villasukkakori pursuaa jo ylitse. Ja tästä olen vain puhtaasti iloinen.

Tässäpä taas kuvissa saapuneita; 15 paria (mainitut äitiltä saadut ja sitten Annan yksi pari).



Edelleen toistelen taas sitä, että "Miten osallistun?" välilehdeltä löytyy toimitustietoja jos sinulla on valmiina sukkapareja :)

perjantai 18. lokakuuta 2013

Esittelyssä Anna


Kuka olet ja mitä teet elämässäsi? 
Olen Anna, tamperelainen yliopisto-opiskelija, jonka pitäisi juuri nyt elämässään olla tekemässä sosiaalipolitiikan kurssin esseetä, mutta joka lievää syyllisyyttä tuntien neuloo vaaleanpunaista sukkaa yliopiston kirjastossa.


Miksi neulot?
Olen jo ala-asteelta asti tykännyt yleensäkin käsitöistä ja siitä tunteesta, kun omalla suunnittelulla ja tekemisellä pystyy muuttamaan lankaa tai kangasta joksikin vaatekappaleeksi. Teoreettisen opiskelun vastapainona neulominen on myös ihanan konkreettista, sillä siinä näkee työnsä tuloksen (suhteellisen) nopeasti. Ja kuolettavilla iltapäiväluennoilla sukan tekeminen myös auttaa kestämään jotenkin järjissään..

Mikä syksyssä on parasta?
Luonnon värit, viileän syysilman kirpakka tuoksu ja sen täyttyvän ja ohimenevän kesän melankolisen kaunis yleistunnelma.
Niin ja myös omenapiirakat <3

Jos olisit neulottu tuote, mikä olisit ja miksi?
Varmaankin sellainen putkimallinen kaulahuivi, pehmeä, turvallisen tuntuinen ja vähän nuhjuinen.

Mistä haaveilet?
Ratsastusvaelluksesta syksyiseen metsään, matkustamisesta venäläisessä yöjunassa ja maapähkinävoilla voidellusta paahtoleivästä.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ensimmäisiä sukkapareja kuvassa


Kaivoin tässä aamun kuluksi kameran esiin, ja nappasin yhteiskuvan jo paikalle saapuneista sukkapareista. Tämänhetkinen lahjoituslukumäärä on tosiaan 11, eli siis tuon verran on on meidän kynnyksen ylitse kulkeutunut ja koriin elelemään jäänyt sukkapareja.


Kuten kuvasta näkyy, löytyy nyt jo kaikenkokoisia ja värisiä sukkia, löytyy myös molemmille sukupuolille. Vielä ei ole siis tarvetta lähtettää hätähuutoa jonkin tietyn koon/tytön tai pojan sukkia koskien, vaan toistaiseksi kaikki ovat enemmän kuin tervetulleita. Tietysti hätähuudon kuuluessa kaikki ovat edelleen tervetulleita, toivehan tuo lopulta on.

Jos sinulla on jo valmiina sukkia ja haluaisit toimittaa ne jotenkin perille, otathan yhteyttä "Miten osallistun?" välilehden ohjeita seuraten. Toimituksesta suosittelen mielummin olemaan yhteydessä allekirjoittaneeseen, eli Eevikseen. Voin sitten kertoa joko osoitteen, johon lähettää, tai vaihtoehtoisesti voidaan sopia treffit. Tampereella tämä onnistuu lähes joka päivä, esimerkiksi Seinäjoella tulevana viikonloppuna, ja Jyväskylässäkin satunnaisesti.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Ihanat neulemallit VV-iltamassa

pieni sukkapari
työnalla vv-iltamassa

Olen joskus aikoinani kerännyt vinon pinon Novita-lehtiä, joissa olevista neulemalleista en sitten kuitenkaan ole kokeillut kuin murto-osaa. Viimeaikoina lehtiä on tullut selailtua ahkerasti. Voi hyvinkin olla, että onnistuisin tekemään jokaisesta sukkaparista erilaisen niin värin kuin mallinkin osalta. Tosin välillä tuntuu, että saman parin sukistakin tulee hieman erilaiset. Uuteen neulekuvioon tottuminen vie jonkin aikaa ja yleensä ensimmäinen sukka näyttää väljemmältä kuin toinen. Ensimmäisessä vv-iltamassa tuli havaittua, etten ole ainut kyseisen ongelman kanssa. Muutenkin ilta sujui rattoisasti rupatellessa, toisiimme tutustuessa ja neuloessa. Sain muilta hyviä neulemalli-ideoita. Tuskien ehdin käyttää kaikkia malleja ennen joulua. Opin myös, että bambupuikot ovat kannattava hankinta luentoneulojalle. Ne ovat hiljainen työväline. :)






Vielä vähän VV-iltamista


Minäkin sanon hieman jotain tuosta torstaisesta iltatapahtumasta. Olen ollut tässä nyt kolme päivää putkeen töissä (joo, kuulostaa ihan hirveän pitkältä mutta tuossa työssä ja osa-aikaisena se on pitkä putki) kaikenlaisten ongelmien kanssa (työpaikalla oli vaihdettu korttikoneet ja se aiheutti jos jonkinmoista). Etenkin tuo torstain ensimmäinen päivä laitteiden kanssa oli raskas, ja oli aivan ihana tulla kotiin, leikkiä kuollutta tunnin verran ja sitten saada ystäviä kylään. Piristävää.

Mitä me sitten saimme aikaan? Sukkia, mitäpäs muutakaan. Ainakin kahdet valmistuivat, ja jo aiemmin valmistuneita pareja tuli myös, tämänhetkinen meille saapuneiden sukkien lukumäärä on 11. Jostain syystä Blogger ei anna päivittää tuota lukumäärää, mutta se on tosiaan kasvanut. Jos sinulla on valmiita sukkapareja, ota ihmeessä yhteyttä, säilö on tosiaan meillä! :)

Sukkien lisäksi saimme myös päätöksiä aikaan. Koska kyseessä on Venäjä, niin asiat eivät pysy muuttumattomina, ja tällä hetkellä näyttää, että sukkalasti ei lähdekkään Viipuriin vaan kauemmas Venäjän sydämeen. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, pääsen minäkin Moskovaan. (Lenin!) Tuttu lause: Tästäkin lisää myöhemmin.


perjantai 11. lokakuuta 2013

Ensimmäiset VV-iltamat



Jossain tässä villasukkaprojektin syntyvaiheessa tuli puheeksi, että olisi mukava jossain vaiheessa neuloa myös yhdessä, ja niinpä silloin aloimmekin ideoida Villasukat Venäjälle-iltojen järjestämistä. Toisinaan hyvät ideat eivät koskaan muutu todellisuudeksi, mutta tämän kohdalla onneksi kävi toisin, sillä ensimmäinen VV-iltama pidettiin eilen. Mitään virallista tai edes kovin ihmeellistä ohjelmaa näihin iltoihin ei kylläkään kuulu, pikemminkin oli mukava kokoontua yhteen teekupin ja hyvän syömisen äärelle juttelemaan sekä tottakai neulomaan.

Meillä on tarkoitus jatkossakin kokoontua yhteen näiden VV-iltojen merkeissä, joten jos haluaisit tulla mukaan, niin seuraa ilmoittelua!




keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Liian aikaisin?


Nyt on syksy.
Lokakuu, kaunis ruska-aika, suloisia sumuisia aamuja, kotimaisia omenoita, kymmenen astetta lämmintä ja omasta mielestäni ihanan surumielistä syksyistä vesisadetta. Olen vuosi vuodelta tullut entistä enemmän syksyihmiseksi ja viimeistään heinäkuun alusta alan jo odottaa viileiden ja pimenevien iltojen saapumista. Ihana syksy!

Yleensä syksyn fiilistelyni seuraa vuosittaista tuttua kiertokulkua. Intoilen homehtuvista lehdistä ja tihkusateesta täydestä sydämestäni aina siihen asti, kunnes Prismassa ensimmäisen kerran havaitsen keltaisia syksyn lehtiäkin kirkkaammin hehkuvan Valion vaaleiden glögipurkkien jättimäisen kasan. Ja siitä syksyintoilu pikkuhiljaa vaihtuu glögin, kynttilöiden ja joulumusiikin antaumukselliseen tunnelmointiin.

Yleensä tämä glögin vauhdittama seasonin vaihto sijoittuu marraskuun alkuun, mutta tänä vuonna löysin itseni tänään, lokakuun yhdeksäntenä, ajattelemassa joulua. Kuunneltuani seitsemän versiota White Christmasista pakotin itseni sulkemaan spotifyn ja mietin, että mistähän tämän vuoden aikainen jouluintoni oikein nousee, sillä se perinteinen glögipurkki ei ole tullut vielä vastaan. Mutta sitten katsoin vähän enemmän ajatuksella viimeksi neulomaani sukkaparia ja eihän tuota Nallen joulupuu-nimistä lankaa käsitellessä edes voisi vastustaa joulunodotuksen tarttumista.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Minne ne sukat sitten lähtevät?


Avustuskohteet ovat alkaneet hiljalleen tarkentua, ja kun tästä saadaan tarkempaa tietoa näistä parista paikasta, niin teemme tuonne oman sivunsa jossa kerrotaan, minne sukat lähtevät.

Paikkojen kaupungit voin jo kuitenkin paljastaa; marraskuussa lähtee satsi sukkia Muromiin, joka sijaitsee Moskovan takana.

Murom Google Mapsin vinkkelistä
Tuossa Tampereelta 1500 km päässä sijaitsevassa kaupungissa on erään ystäväpariskuntani tuttavia, jotka tekevät töitä orpolasten parissa. Tuo sukkalasti lähtee juurikin näiden ihmisten avuksi. Odottelen juuri tarkempaa esittelyä ystäviltäni, jotta voisin kertoa teillekkin enemmän tästä hienosta työstä jota he tekevät. Nämä sukat lähtevät Suomessa käyvien muromilaisten matkaan, ja (pieneksi pettymyksekseni, en ole ollut koskaan Pietaria kauempana) emme itse näitä sukkia toimita Suomen sisäistä liikennettä pidemmälle.

Toisaalta sitten joulukussa, välipäivien tienoilla lähdemme pienellä porukalla viemään Viipuriin toisen lastin sukkia. Myös siellä sukat pääsevät lastenkotilasten käyttöön, ja tästäkin tulee hieman enemmän esittelyä, kunhan saamme vain tarkempaa tietoa.

Tässä tätä projektia järjestellessäni olen todella innostunut; toisaalta siitä, että hei, oikeasti, muutkin haluavat lähteä mukaan tähän juttuun! Ja toisaalta odotan sitä, että pääsen Venäjälle. Tiedän kokemuksesta sen, että joskus vain pienikin asia riittää, eikä aina tarvitse lähteä muuttamaan vaikkapa Venäjän poliittista järjestelmää (aivan kuin siihen minä pystyisinkään), ja ainakin näille lastenkotilapsille, joiden kanssa elämäni aikana olen tavannut, se hetken aikansa antaminen - oli se sitten juuri henkilökohtaisen kontaktin muodossa, tai vaikka villasukkia neuloen - on todella merkityksellistä. Sanoinko jo olevani innoissani siitä, että tähän on lähtenyt mukaan niin paljon ihmisiä?

perjantai 4. lokakuuta 2013

Haluatko auttaa muutenkin kuin neulomalla?


Yksi vaihtoehto projektiin osallistumiseksi, tai sitä eteenpäinviemiseksi, on mainostaminen omassa blogissa/nettisivulla.

Siihen on useita vaihtoehtoja:

-Voit tehdä blogipostauksen aiheesta
-Voit laittaa blogiisi tekstilinkin
-Tai voit laittaa blogiisi tämän kuvan linkitettynä (tallenna koneellesi):



Arvostamme suuresti jokaista tapaa, jolla haluat meitä auttaa tässä projektissa! :)